Mikä on elämänkriisin voima?
Kriisi järkyttää turvallisuuden tunnetta ja pakottaa sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Parisuhteen päättyminen, läheisen kuolema, vakava sairastuminen tai työpaikan menettäminen herättävät surua, pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Kriisin vaikutukset ulottuvat itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja päivittäiseen selviytymiseen. Erityisen kuormittavia ovat kokemukset, joihin liittyy avuttomuutta, odottamaton menetys tai pitkäaikaisia seurauksia.
Kriisistä selviytyminen vaatii ihmiseltä paljon. Tapahtuneen jälkeen on opeteltava elämään muuttuneissa olosuhteissa, käsiteltävä menetykseen liittyviä tunteita ja löydettävä keinoja selviytyä uusista haasteista. Kriisin kokenut henkilö voi tunnistaa myöhemmin myös myönteisiä muutoksia omassa ajattelussaan ja suhtautumisessaan elämään. Psykologiassa tätä kutsutaan posttraumaattiseksi kasvuksi.
Kriisi tuo asioita näkyväksi
Vakavan kriisin aiheuttamaa järkytystä selittää osittain hallinnan menettäminen. Läheisen kuolemaa ei pysty peruuttamaan, vakavaa sairautta hallitsemaan pelkällä tahdonvoimalla eikä puolison päätöstä erota peruuttamaan yksin. Erityisesti odottamattomat tapahtumat kuormittavat psyykkisesti.
Kriisi tuo esille piileviä asioita. Parisuhteen päättyessä puoliso tunnistaa, kuinka paljon hän on joutunut mukautumaan kumppanin tarpeisiin. Uupumuksen jälkeen työntekijä tunnistaa ehkä työmäärän, vastuun tai jatkuvan suorittamisen ylittäneen omat rajat jo kauan ennen varsinaista romahdusta. Menetys nostaa esiin yksinäisyyttä, turvattomuutta tai käsittelemättömiä kokemuksia.
Vakava menetys tai traumaattinen kokemus haastaa käsityksen turvallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Kokemus herättää tarpeen ymmärtää tapahtunutta ja arvioida aikaisempia käsityksiä uudelleen. Tämä psyykkinen työskentely on yksi henkilökohtaisen kasvun mahdollisista lähtökohdista.
kriisin käsittely
Kriisin jälkeen ajatukset palaavat tapahtuneeseen, vaikka kokemusta yrittäisi siirtää syrjään.
Tapahtuneen jatkuva ajatteleminen liittyy yritykseen ymmärtää menetystä ja sen seurauksia.
Ruminaatio tarkoittaa saman huolen, menetyksen tai kielteisen kokemuksen toistuvaa ajattelemista ilman, että ajattelu johtaa ratkaisuun. Tämä voi tuntua hyvin ahdistavalta. Kaikki tapahtuneen pohtiminen ei kuitenkaan ole ruminaatiota.
Kriisin käsittelyä vaikeuttavat myös syyllisyys ja häpeä. Syyllisyyden käsittelyssä on tärkeää erottaa todellinen vastuu jälkikäteen syntyneistä käsityksistä. Parisuhteessa kaltoinkohdeltu uhri saattaa syyttää itseään suhteen jatkamisesta, vaikka vastuu kaltoinkohtelusta kuuluu sitä harjoittaneelle kumppanille. Läheisen kuoleman jälkeen omat tekemiset ja tekemättä jättämiset saavat kohtuuttoman suuren painoarvon.
Sosiaalisen tuen merkitystä kriisistä selviytymisessä korostetaan. Läheisen kuunteleminen, käytännön apu ja mahdollisuus keskustella tapahtuneesta tuovat tukea. Tuen puute puolestaan lisää kuormitusta etenkin silloin, kun kriisi on jo heikentänyt ihmissuhteita tai muuttanut perheen olosuhteita. Myös uusien vastoinkäymisten kasaantuminen vaikeuttaa selviytymistä.
Mikä on elämänKriisin voima?
Posttraumaattisen kasvun tutkimuksessa on tunnistettu muutoksia ihmissuhteissa, henkilökohtaisen vahvuuden kokemuksessa, uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa, elämän arvostamisessa sekä elämänkatsomuksessa. Ennen kriisiä vahvuus on saattanut tarkoittaa pärjäämistä, hallintaa, tehokkuutta ja kykyä selvitä ilman apua. Kasvun kannalta olennaista on kriisin aiheuttamien ristiriitojen käsittely. Kokemuksen jälkeen aikaisempia käsityksiä arvioidaan uudelleen, ja osa kriisin kokeneista muuttaa myös käyttäytymistään.
Kasvu näkyy mm. ihmissuhteissa. Vaikeasta parisuhteesta eronnut alkaa tunnistaa aikaisempaa tarkemmin omia tarpeitaan ja asettaa rajoja kumppanin käyttäytymiselle. Vakavasta sairaudesta toipunut saattaa arvioida uudelleen työn ja vapaa-ajan suhdetta. Läheisensä menettänyt puolestaan saattaa huomata arvostavansa aiempaa enemmän läheisiä ihmissuhteitaan.
Aikaisempien uskomusten muuttaminen auttaa sopeutumaan vaikean kokemuksen seurauksiin. Vertauskuvallisesti särkynyttä maljakkoa ei saa palautettua entiselleen, mutta sen palasista pystyy rakentamaan jotakin uutta. Psykologisesti tämä tarkoittaa tapahtuneen hyväksymistä osaksi omaa historiaa ja aikaisempien käsitysten muuttamista kokemuksen edellyttämällä tavalla.
Henkilökohtainen kasvu ja psyykkinen kärsimys voivat jatkua rinnakkain. Läheisen kuolema herättää surua vielä vuosien kuluttua, parisuhteessa kaltoinkohdeltu saattaa puolestaan tunnistaa omat rajansa aikaisempaa paremmin ja kärsiä edelleen traumaperäisistä oireista. Myönteisiksi koetut muutokset ja psyykkinen kärsimys kuuluvat toisinaan samaan kokemukseen.
Elämänkriisin voima on sen kyvyssä käynnistää henkilökohtainen muutos.
Terapiasta apua
Terapiassa kriisin kokenut saa mahdollisuuden tarkastella tapahtunutta ja siihen liittyviä tunteita. Työskentelyssä käsitellään menetyksen aiheuttamaa surua, turvallisuuden tunteen heikkenemistä, syyllisyyttä ja muuttuneita ihmissuhteita. Terapeutti auttaa tunnistamaan myös aikaisempia selviytymistapoja sekä arvioimaan niiden vaikutusta nykyiseen hyvinvointiin. Käsitellään myös muutoksia, joita asiakas haluaa tehdä ihmissuhteissaan, omassa käyttäytymisessään tai suhtautumisessaan itseensä.
Kriisin käsittelyssä tarvitaan myös ymmärrystä siitä, kuinka paljon psyykkistä kuormitusta asiakas kestää. Vakavasti traumatisoitunut tarvitsee oireidensa mukaista hoitoa ja turvallisuuden kokemusta tukevia menetelmiä. Pitkittynyt unettomuus, jatkuva ahdistus, takaumat ja toimintakyvyn heikkeneminen edellyttävät tarkempaa ammatillista arviota.
Särkynyttä maljakkoa ei saa enää entiselleen, mutta sen palasista syntyy jotain uutta.
Katso allaolevasta videosta, mitä lyhytterapiassa tapahtuu.
Lisää terapia-aineistoa Terapia Mentorean YouTube-kanavalla.
Varaa aika asiantuntijalle
Kommentit