erovalmennus– tukea muutoksen keskellä
Ero parisuhteesta on monivaiheinen tunne- ja elämäntilanteen murros.
Erovalmennus tarjoaa ratkaisukeskeistä tukea, joka auttaa jäsentämään eron vaiheita, tekemään päätöksiä, toipumaan ja rakentamaan uutta suuntaa elämälle.
Tutkimusten mukaan tärkeimpiä syitä eroon ovat sitoutumisen puute, liiallinen riitely, uskottomuus, liian varhainen avioliitto, epärealistiset odotukset, epätasa-arvo suhteessa sekä perheväkivalta. Usein asiakas ei osaa nimetä tarkkaa syytä, mutta kokee jääneensä yksin tai menettäneensä yhteyden. Erovalmennus antaa tilan käsitellä näitä kokemuksia ja ymmärtää, mikä oma osuus oli ja mitä voi rakentaa toisin jatkossa.
Ero ei pääty silloin, kun asiakirjat on allekirjoitettu. Moni kamppailee pitkään riittämättömyyden, häpeän, yksinäisyyden tai epäonnistumisen tunteiden kanssa. Erovalmennuksessa autan asiakasta löytämään itsensä uudelleen, vahvistamaan itsetuntoaan, käsittelemään eron jättämät uskomukset ja rakentamaan arkea uudella tavalla. Valmennus voi sisältää esimerkiksi uusien arvojen ja tavoitteiden tunnistamista, omien rajojen vahvistamista sekä tunnesäätelyn keinoja.
Korkean konfliktin erot
Jos ero on täynnä riitoja, syyttelyä tai valtataistelua, voi rakentava keskustelu olla mahdotonta. Korkean konfliktin erot ovat henkisesti kuormittavia ja jopa traumatisoivia ja niissä asiakas tarvitsee erityisen paljon tukea ja tilaa käsitellä tunteitaan.
Korkean konfliktin eroissa asiakas voi kokea joutuvansa jatkuvien hyökkäysten, vaatimusten ja syytösten kohteeksi. Kommunikaatio exän kanssa on usein vihamielistä tai mahdotonta, ja pienetkin käytännön asiat voivat muuttua taisteluiksi.
Konfliktien vuoksi erosta ei synny selkeää päätöshetkeä, vaan pitkään jatkuva väsymystila. Hyökkäykset saattavat jatkua vielä eron jälkeenkin, esimerkiksi oikeudenkäynneissä, lasten kautta tai sosiaalisessa mediassa. Ihminen voi jäädä tilaan, jossa on jatkuvasti varuillaan, henkisesti ylivirittynyt ja peloissaan siitä, milloin seuraava konflikti syttyy. Usein ympäristö ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa tällainen jatkuva henkinen sota voi olla. Uhria saatetaan syyttää liioittelusta tai neuvotaan vain “olemaan reagoimatta”, vaikka tilanne voi sisältää monimutkaista manipulointia ja kontrollointia, joka ei ole näkyvää ulospäin.
Vanhemmuus ja vieraannuttaminen
Erotilanteessa ja sen jälkeen vanhemmat joutuvat jakamaan vanhemmuutta uudenlaisissa ja haastavissa olosuhteissa, samalla kun he käyvät läpi omia tunteitaan.
Yhteisvanhemmuuden onnistuminen edellyttää vuorovaikutustaitoja, johdonmukaisuutta ja kykyä asettaa lapsen etu ristiriitojen yläpuolelle.Lapsen näkökulmasta tärkeää on pysyvyys, turvallisuuden tunne ja tunne siitä, että molemmat vanhemmat ovat edelleen saatavilla. Valitettavasti joissain tapauksissa vanhempien välinen kommunikaatio vaikeutuu niin paljon, että lapsi joutuu mukaan ristiriitoihin, tai hänen näkemyksiään käytetään vanhempien välisen valtataistelun välineenä. Tällaisessa tilanteessa lapsi voi kokea lojaalisuuskonfliktia tai jäädä ilman vapaata tilaa ilmaista tunteitaan.
Huoltajuuskiistat voivat pitkittyä, kärjistyä ja aiheuttaa henkistä kuormitusta kaikille osapuolille. Ne voivat sisältää epäselvyyttä lapsen asuinpaikasta, tapaamisoikeuksista tai päätöksenjaosta. Erityisen haastavissa tilanteissa toinen vanhemmista voi pyrkiä etäännyttämään lasta toisesta vanhemmasta, mikä tunnetaan nimellä vieraannuttaminen. Se voi tapahtua hienovaraisesti tai avoimen vihamielisesti, ja jättää syviä jälkiä lapsen tunne-elämään. Oikeusprosessit vieraannuttamistapauksissa ovat monimutkaisia ja hidasliikkeisiä, eikä lapsen näkökulma aina pääse esiin.
Erovalmennustapaamisissa luodaan rauhallinen tila, jossa asiakas saa käsitellä kokemuksiaan, tarkastella uskomuksiaan ja löytää sisäistä selkeyttä. Valmennus on eteenpäin suuntautuvaa, käytännöllistä ja empaattista tukea juuri siinä kohdassa, missä asiakas nyt on. Valmennus voi olla myös terapiaa, jossa voidaan käsitellä vaikeita tunteita ja traumaattisia kokemuksia.
Korkean konfliktin erotilanteissa autan myös valmistautumaan juridisiin tapaamisiin, käsittelemään pelkoa ja vihan tunteita sekä rakentamaan tavoitteita oman hyvinvoinnin turvaamiseksi, vaikka toinen osapuoli ei toimi yhteistyökykyisesti. Tällaisissa tilanteissa tärkeäksi nousee asiakkaan omien rajojen vahvistaminen ja tunne siitä, että ei ole yksin kaaoksen keskellä.