terapiaan hakeutuminen - milloin se kannattaa?

Terapiaan hakeutuminen voi herättää monenlaisia ajatuksia ja tuntua suurelta päätökseltä. Moni odottaa liian pitkään – ajattellen, että ”kyllä tämä tästä ohi menee”, ”muiden ongelmat ovat vakavampia”, tai ”en ole sairas, en tarvitse apua”. Käytännössä terapia ei ole vain kriiseihin varattu keino, vaan se voi olla voimakas tuki missä tahansa elämänvaiheessa suunnan kirkastamiseen ja itsensä ymmärtämiseen.

Kerron esimerkkejä tilanteista, joissa asiakkaani ovat saaneet apua terapian kautta. Hekin ovat pohtineet, milloin terapiaan hakeutuminen kannattaa. Ehkä tunnistat näistä jotain omasta elämästäsi.

Jaksaminen voi olla koetuksella.

1. jaksaminen ei ole enää kunnossa

   
   

Jatkuva uupumus, tunne siitä että pinna on kireällä tai että pienetkin asiat kuormittavat kohtuuttomasti, ovat selkeitä signaaleja siitä, että sisäinen energiavarasto on loppumassa. Kun jaksaminen on kortilla, arki alkaa tuntua tahmealta. Eräs asiakkaani oli vaativassa työssä, ja oli tottunut pärjäämään. Hän oli tukipilari monelle töissä ja kotona, mutta huomasi kärsivänsä depressio-oireista ja uupumuksesta. Terapian avulla hän oppi tunnistamaan kuormituksensa syvempiä vaikuttavia tekijöitä, toimintamallejaan ja asettamaan itselleen armollisempia rajoja.

2. Ajatukset kiertävät negatiivista kehää

   
   

Tuleeko murehdittua samoja asioita viikosta toiseen, eikä ratkaisua näy?  Asiakas, joka oli eronnut narsistisesta puolisosta, tuli luokseni vainoavien ajatusten ja syyllisyyden kanssa. Hän ei tiennyt, miksi kaipasi ihmistä, joka oli satuttanut häntä. Työskentelimme traumasiteen tunnistamisen ja omanarvontunnon vahvistamisen parissa, ja hän oivalsi, ettei hänen kaipuunsa ollut rakkautta – vaan haavaa, joka halusi tulla nähdyksi ja kaipuuta tulla arvostetuksi. Työstimme myös traumasidettä ja itsetuntoa, ja hän pystyi katkaisemaan toksisen kaavan.

3. Omat tunteet ja tarpeet ovat hukassa

   
   

Moni elää elämäänsä muiden tarpeiden mukaan. Eräs asiakas kertoi olevansa “vain työminä ja äitiminä”. Kun kysyin, kuka hän on näiden roolien ulkopuolella, hän vastasi hiljaa: “En kukaan.” Terapiassa loimme uudelleen yhteyden siihen naiseen, joka oli jäänyt roolien taakse – hänen tarpeisiinsa, unelmiinsa ja arvoihinsa. Yhdessä tutkimme, millainen henkilö hän todella on – mistä hän nauttii, mitä hän kaipaa, ja miten hän voi antaa itselleen luvan olla enemmän. Pikkuhiljaa hän alkoi tehdä pieniä valintoja itsensä hyväksi – ja koki olevansa enemmän elossa.

4. Ihmissuhteet kuormittavat

   
   

Kun ihmissuhteet kuluttavat enemmän kuin antavat, on tarpeen pysähtyä.  Asiakkaani kuvaili suhdettaan “räjähteleväksi arvoitukseksi” – kumppani oli ailahteleva, passiivis-aggressiivinen ja sai hänet tuntemaan itsensä jatkuvasti huonoksi. Kun työstimme hänen rajojen asettamistaan ja lapsuuden vuorovaikutusmalleja, hän ymmärsi miksi oli tottunut hyväksymään kaltoinkohtelua – ja mitä vapaus voisi tarkoittaa. Hän huomasi terapian myötä hyväksyneensä asioita, joita ei olisi pitänyt. Kun hän tunnisti omat tarpeensa, hänen ei enää tarvinnut jäädä väkivaltaiseen tilanteeseen. Hän oppi myös erottamaan omat tunteensa muiden reaktioista.

Kuormitus voi musertaa kenet tahansa.

5. Kriisi tai iso muutos on vienyt suunnan

   
   

Ero, sairastuminen, menehtyminen, työpaikan menetys, perheessä tapahtuvat muutokset tai muu elämänmuutos voi jättää tyhjän tunteen. Terapiassa ei tarvitse olla "valmis puhumaan" – voi tulla juuri sellaisena kuin on – ja alkaa siitä rakentaa uutta.

Eräs asiakkaani oli kokenut yllättävän eron vuosien parisuhteesta. Hän sanoi: “Tuntuu kuin en tietäisi, kuka olen ilman häntä.” Terapiassa työskentelimme surun ja identiteetin jälleenrakentamisen äärellä. Hän alkoi huomata pieniä valonpilkahduksia löytää voimaa olla oma itsensä, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, ja löysi hiljalleen toivon tunteen uudelleen.

6. Sisäinen puhe on ankaraa

   
   

Jos oma mielesi on muuttunut kriittiseksi, epäileväksi tai lannistavaksi, terapiasta voi löytyä lempeämpi ääni.

Asiakkaani, yrittäjä ja vanhempi, sanoi istuvansa illalla olohuoneessa ja kuulevansa mielessään: “Et tee mitään oikein. Et riitä.” Hän oli ulospäin energinen ja tehokas, mutta sisäisesti kuormitustilassa. Hypnoterapian ja ratkaisukeskeisen työskentelyn avulla löysimme hänestä sisäisen turvan äänen – joka muistutti, että keskeneräinenkin saa levätä. Tutkimme, mistä tuo ääni tuli – ja millainen olisi ääni, joka auttaisi eikä hajottaisi. Hän sai yhteyden lempeämpään puoleensa ja alkoi toteuttaa uudenlaista itsepuhetta. Sen kautta vaatimustaso itseä kohtaan loiventui ja arki muuttui helpommaksi.

7. Keho kertoo, että kaikki ei ole kunnossa

   
   

Unettomuus, stressin oireet, ylivireystila, paniikki, pakko-oireilu, levottomuus tai jännittäminen? Nämä voivat olla kehon viestejä siitä, että jokin sisällä kaipaa huomiota. Asiakas hakeutui terapiaan esiintymisjännityksen ja unettomuuden vuoksi. Hän ei osannut yhdistää niitä lapsuuden kokemukseen, jossa häntä nolattiin julkisesti. Hypnoterapia auttoi purkamaan vanhaa häpeää kehon tasolla – ja hän alkoi nukkua rauhallisemmin jo kahden käynnin jälkeen. Kun näitä kokemuksia uskalsi tarkastella turvallisesti, kehokin sai luvan rauhoittua. Lyhytterapian ja hypnoharjoitteiden yhdistelmä auttoi häntä palaamaan esiintymistilanteisiin uusin keinoin ja vähemmällä kuormituksella.

Terapiaan ei ole kynnystä, joka pitäisi ylittää. Usein käy niin, että kun ihminen vihdoin hakeutuu terapiaan, hän toivoo, että olisi tullut aiemmin. Jos sinulla on tunne, että haluaisit puhua, se on jo riittävä syy. Terapiaan tullakseen ei tarvitse olla"rikki". Riittää, että haluaa ymmärtää itseään paremmin.

Tule sellaisena kuin olet! Maksuton aloituskeskustelu on hyvä tapa lähteä liikkeelle.

Kaikki terapiapalvelut myös etätoteuksena.

Lue lisää lyhytterapiasta

Maksuton aloituskeskustelu 30 min.

Varaa nyt